Oppositio ilmaisi välikysymyksellä huolensa köyhyyden lisääntymisestä Suomessa.
Ei ole mitään syytä vähätellä kahdeksatta Vanhasen kakkoshallitukselle osoitettua välikysymystä, mutta täysistunnossa esitetyt perusteet eri hallitusten toimista pienituloisten hyväksi eivät kestä.
Tilastot osoittavat, että aikaisemmat hallitukset eivät yllä yhtä hyvään kuin Vanhasen kakkonen.
Nykyhallituksen toimien ansiosta eläkeläisten ostovoima on kasvanut ja vähimmäispäivärahoja on korotettu sekä opiskelijoiden asemaa parannettu. Veronkevennyksetkin ovat jääneet vähäisemmiksi kuin edeltäjien.
Välikysymyksessä on tapana kysyä, mitä hallitus aikoo tehdä esille nostetun epäkohdan hyväksi ja saman tien arvioida, etteivät toimet riitä, olivat ne mitä hyvänsä.
Välikysymykset ovat menettäneet jo vuosia poliittista voimaansa, koska niillä ei eduskunnan voimasuhteiden takia hallituksia kaadeta.
Silti niitä ei kannata väheksyä, koska hyvä välikysymys poikii parhaimmillaan hyvän keskustelun. Opposition mahdollisuus nostaa profiiliaan on tuolloin parhaimmillaan.
Siksi onkin valitettavaa, että nyt tärkeä aihe vesittyi useammallakin tavalla.
Välikysymyksen laatijat eivät olleet tehneet läksyjään, vaan syyllistyivät populismiin.
Kaiken huipuksi SDP:n ryhmäjohtaja nosti valtiovarainministerin isyysloman tikun nokkaan.
Melskaamisellaan hän vei median huomion aivan toisarvoiseen suuntaan. Sitä vähemmän huomio kiinnittyi mahdollisuuteen, että tuloerot olisivat oikeasti kasvaneet, ja mitä se Suomen mittakaavassa tarkoittaisi.